Päivittämätön verkkolaite – mitä on vaarassa ja auttaako tietokoneen virustorjunta?

Kodin internetyhteyttä jakava verkkolaite voi toimia vuosikausia ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää juuri mitään huomiota. Internet toimii, puhelimet yhdistyvät langattomaan verkkoon ja tietokoneella pääsee tavalliseen tapaan verkkopalveluihin.

Monelle tulee siksi yllätyksenä, että myös reitittimessä tai muussa verkkolaitteessa on päivitettävä ohjelmisto. Jos päivityksistä ei ole huolehdittu tai valmistajan tuki on jo päättynyt, mieleen voi tulla pelottava kysymys: pääsevätkö rikolliset nyt tietokoneelle?

Mikä kodin verkkolaite oikeastaan on?

Kodin internetyhteyteen liittyvästä laitteesta käytetään monia nimiä. Se voi olla reititin, modeemi, modeemireititin, 4G- tai 5G-kotireititin, mokkula, tukiasema tai mesh-laite.

WiFi ei varsinaisesti ole laitteen nimi, vaan langattoman verkkoyhteyden tekniikka. Tässä artikkelissa käytämme yleisnimitystä verkkolaite ja täsmällisempää sanaa reititin silloin, kun puhumme kodin laitteiden ja julkisen internetin välissä olevasta suojalaitteesta.

Modeemi muodostaa yhteyden operaattorin verkkoon. Reititin puolestaan jakaa yhteyden kodin tietokoneille, puhelimille, televisioille, tulostimille ja muille laitteille. Usein molemmat toiminnot ovat samassa laitteessa.

Reititin toimii samalla kotiverkon portinvartijana. Sen palomuuri ja muut suojausominaisuudet estävät tavallisesti ulkopuolelta tulevia suoria yhteyksiä kodin laitteisiin. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kuvaa reititintä kotiverkon keskeiseksi suojamuuriksi, joka erottaa kodin laitteet julkisesta internetistä. Lue Traficomin ohje kotiverkon ja reitittimen tietoturvasta.

Miksi verkkolaitetta pitää päivittää?

Reitittimen sisällä toimii pieni käyttöjärjestelmä eli laiteohjelmisto. Valmistaja voi julkaista siihen päivityksiä samalla tavalla kuin tietokoneeseen ja puhelimeen julkaistaan ohjelmistopäivityksiä.

• Päivityksillä korjataan tietoturva-aukkoja.
• Niillä voidaan parantaa laitteen toimintavarmuutta.
• Päivitys voi korjata yhteys- ja yhteensopivuusongelmia.
• Uusi ohjelmistoversio voi parantaa palomuuria ja muita suojausominaisuuksia.

Tietoturva-aukko voidaan löytää vasta vuosia laitteen myynnin jälkeen. Jos laite saa edelleen päivityksiä, valmistaja voi korjata löydetyn heikkouden. Jos päivitystuki on päättynyt, uusia aukkoja ei välttämättä enää korjata, vaikka laite muuten näyttäisi toimivan normaalisti.

Päivittämätön ei tarkoita samaa kuin murrettu

Sanotaan tärkein mahdollisimman selvästi: päivittämätön verkkolaite ei tarkoita, että joku olisi jo käyttänyt sen heikkoutta hyväkseen.

Tilannetta voi verrata ulko-oveen, jonka lukko ei ole enää paras mahdollinen. Ovi ei ole automaattisesti auki eikä kotiin ole välttämättä murtauduttu. Lukon kunto kannattaa silti selvittää ja tarvittaessa korjata.

Verkkolaitteen todelliseen riskiin vaikuttavat esimerkiksi:

• laitteen tarkka merkki, malli ja laitteistoversio
• laitteen ikä ja valmistajan päivitystuen jatkuminen
• asentuvatko päivitykset automaattisesti
• onko internetin kautta toimiva etähallinta käytössä
• onko hallintasalasana vaihdettu pois oletussalasanasta
• onko laitteen palomuuri käytössä
• käyttääkö langaton verkko WPA2- tai WPA3-salausta
• onko laitteesta julkaistu korjaamattomia haavoittuvuuksia.

Koskeeko riski tavallista kotikäyttäjää?

Kyllä, mutta yleensä ei siksi, että rikollinen olisi valinnut juuri tietyn ihmisen henkilökohtaiseksi kohteekseen.

Rikollisten järjestelmät voivat etsiä internetistä automaattisesti suuria määriä laitteita ja kokeilla, löytyykö niistä tunnettu tietoturva-aukko, avoin etähallinta tai heikko salasana. Tavallisen kotikäyttäjän verkkolaite voi siis joutua hyökkäysyrityksen kohteeksi ilman, että rikollinen edes tietää, kuka laitteen omistaa.

Traficomin mukaan rikolliset etsivät verkosta käsin tai automatisoidusti haavoittuvia kotireitittimiä. Kaapattuja verkkolaitteita voidaan käyttää esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin tai haitallisen verkkoliikenteen välittämiseen.

Mitä kaapatulla reitittimellä voidaan tehdä?

Verkkolaitetta voidaan käyttää rikollisen apuvälineenä

Kaapattu reititin voidaan liittää osaksi bottiverkkoa eli suurta joukkoa rikollisen etäohjaamia laitteita. Bottiverkkoa voidaan käyttää esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, roskapostin lähettämiseen tai rikollisen omien yhteyksien välittämiseen.

Laitteen omistaja ei välttämättä huomaa tätä lainkaan. Internet voi toimia lähes normaalisti, vaikka verkkolaitetta käytettäisiin taustalla muuhun toimintaan.

Reitittimen asetuksia voidaan yrittää muuttaa

Hyökkääjä voi yrittää muuttaa esimerkiksi laitteen nimipalvelu- eli DNS-asetuksia. Nimipalvelu auttaa ohjaamaan selaimen oikeaan internetosoitteeseen, kun käyttäjä kirjoittaa verkkosivun nimen.

Jos nimipalveluasetukset vaihdetaan luvatta, käyttäjää voidaan yrittää ohjata aidon palvelun sijasta väärennetylle sivulle. Tavoitteena voi olla sähköpostin, sosiaalisen median tai muun verkkopalvelun kirjautumistietojen varastaminen.

Kodin muita laitteita voidaan yrittää lähestyä

Jos hyökkääjä saa reitittimen kokonaan hallintaansa, hän voi joissakin tilanteissa yrittää etsiä myös kotiverkon muiden laitteiden heikkouksia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattista pääsyä tietokoneen kuviin tai asiakirjoihin. Tietokoneessa tai toisessa laitteessa pitäisi yleensä olla lisäksi jokin hyödynnettävä puute, kuten vanhentunut ohjelmisto, heikko salasana, avoin verkkopalvelu, suojaamaton jaettu kansio tai haittaohjelma.

Pääseekö rikollinen reitittimen kautta suoraan tietokoneelle?

Ei tavallisesti suoraan eikä automaattisesti.

Reitittimen tietoturva ja tietokoneen tietoturva ovat eri suojauskerroksia. Vaikka verkkolaitteessa olisi ongelma, tietokonetta suojaavat edelleen esimerkiksi:

• käyttöjärjestelmän palomuuri
• virustorjunta
• Windowsin ja muiden ohjelmien päivitykset
• selaimen suojausominaisuudet
• käyttäjätilin salasana ja muut kirjautumissuojaukset.

Kaapattu reititin voi silti helpottaa huijausyrityksiä tai antaa hyökkääjälle paremman mahdollisuuden tutkia kotiverkkoa. Siksi verkkolaitteen ongelmaa ei pidä jättää pysyvästi korjaamatta.

Auttaako tietokoneen virustorjunta?

Esimerkiksi Windows 11:n sisäänrakennettu Microsoft Defender voi tunnistaa ja estää haitallisia tiedostoja, ohjelmia ja epäilyttävää toimintaa. Selaimen ja Windowsin muut suojaustoiminnot voivat lisäksi varoittaa tunnetuista huijaussivuista tai vaarallisista latauksista.

Virustorjunta voi auttaa esimerkiksi silloin, kun:

• verkkosivulta yritetään ladata tunnettu haittaohjelma
• sähköpostin liitetiedosto sisältää haitallisen ohjelman
• rikollinen yrittää asentaa tietokoneelle vaarallisen ohjelman
• haitallinen ohjelma yrittää toimia tietokoneessa
• selain tai tietoturvaohjelma tunnistaa tunnetun huijaussivun.

Virustorjunta ei kuitenkaan:

• päivitä reititintä tai muuta verkkolaitetta
• korjaa verkkolaitteen tietoturva-aukkoa
• vaihda laitteen vaarallisia asetuksia
• poista reitittimeen mahdollisesti jäänyttä haitallista ohjelmistoa
• estä kaikkia uusia tai taitavasti tehtyjä huijaussivuja
• suojaa automaattisesti kodin televisiota, tulostinta, valvontakameraa tai muita verkkolaitteita.

Virustorjunta on siis tärkeä yksi suojakerros, mutta se ei tee päivittämättömästä reitittimestä turvallista. Jos verkkolaitteen epäillään joutuneen rikollisen hallintaan, itse laite pitää tutkia, päivittää, palauttaa hallitusti tehdasasetuksiin tai vaihtaa.

Suojaako virustorjunta verkkopankkia?

Virustorjunta voi estää joitakin haittaohjelmia ja tunnettuja huijaussivuja, mutta siihen ei pidä luottaa verkkopankin ainoana suojana.

Verkkopankit ja muut asianmukaisesti toteutetut palvelut käyttävät salattua HTTPS-yhteyttä. Pelkkä reitittimen hallinta ei normaalisti anna rikolliselle mahdollisuutta avata ja lukea salattua verkkopankkiliikennettä.

Rikollinen voi kuitenkin yrittää ohjata käyttäjän väärälle sivulle, käyttää aidon näköistä mutta väärää internetosoitetta tai saada käyttäjän hyväksymään selaimen varoituksen. Siksi verkkopankkia käytettäessä selaimen varmenne- tai tietoturvavaroituksia ei pidä koskaan ohittaa.

• Mene verkkopankkiin pankin oman sovelluksen, tallennetun suosikin tai itse kirjoitetun osoitteen kautta.
• Älä kirjaudu pankkiin sähköpostin, tekstiviestin tai hakukonemainoksen linkistä.
• Älä hyväksy tunnistussovelluksessa tapahtumaa, jota et itse aloittanut.
• Jos epäilet antaneesi tunnuksia väärälle sivulle, ota heti yhteyttä pankkiin.

Mitä päivittämättömän verkkolaitteen kanssa pitäisi tehdä?

1. Selvitä laitteen tarkka malli

Merkki ja mallinumero löytyvät yleensä laitteen pohjassa tai takana olevasta tarrasta. Samassa tarrassa voi olla erillinen laitteistoversio, kuten Ver. 1, V2 tai Hardware Revision B.

Tarkka versio on tärkeä, koska saman mallin eri laitteistoversioilla voi olla eri päivitykset ja eri pituinen tukiaika.

2. Selvitä, kuka vastaa päivityksistä

Jos verkkolaite on saatu operaattorilta internetliittymän mukana, operaattori saattaa päivittää sen automaattisesti. Tätä ei kuitenkaan kannata vain olettaa.

Operaattorilta kannattaa kysyä:

Saako tämä tarkka laitemalli automaattiset ohjelmisto- ja tietoturvapäivitykset, mikä on sen uusin ohjelmistoversio ja mihin asti laitetta tuetaan?

Jos laite on ostettu itse kaupasta, päivityksistä vastaa yleensä valmistaja. Päivitykset voivat asentua automaattisesti, valmistajan puhelinsovelluksen kautta, laitteen hallintasivulta tai erikseen ladattavana päivitystiedostona.

3. Tarkista tärkeimmät tietoturva-asetukset

1. Onko uusin ohjelmistoversio asennettu?
2. Ovatko automaattiset päivitykset käytössä?
3. Onko internetin kautta toimiva etähallinta pois päältä?
4. Onko laitteen hallintasalasana vaihdettu pois oletussalasanasta?
5. Onko palomuuri käytössä?
6. Käyttääkö langaton verkko WPA2- tai WPA3-salausta?
7. Saako laite edelleen tietoturvapäivityksiä?

Langattoman verkon salasana ja reitittimen hallintasalasana ovat yleensä kaksi eri asiaa. Langattoman verkon salasanalla puhelin tai tietokone yhdistetään verkkoon. Hallintasalasanalla päästään muuttamaan itse verkkolaitteen asetuksia.

Etähallinta voi löytyä asetuksista esimerkiksi nimillä Remote Access, Remote Management tai Remote Admin. Tavallinen kotikäyttäjä ei yleensä tarvitse internetistä käsin toimivaa etähallintaa.

4. Älä paina Reset-painiketta ensimmäisenä

Resetointi voi olla tarpeen, jos laitteen asetusten epäillään muuttuneen luvatta. Se pitää kuitenkin tehdä hallitusti vasta, kun tiedetään, miten laite saadaan uudelleen toimintaan.

Tavallinen uudelleenkäynnistäminen ja tehdasasetusten palauttaminen ovat eri asioita. Virran katkaiseminen hetkeksi ja laitteen käynnistäminen uudelleen ei normaalisti poista asetuksia.

5. Vaihda verkkolaite, jos päivitystuki on loppunut

Laitteen ikä ei yksin ratkaise turvallisuutta. Useamman vuoden vanha reititin voi olla edelleen käyttökelpoinen, jos valmistaja tukee sitä ja päivitykset ovat kunnossa. Uudempikin laite voi olla huono valinta, jos sen päivitystuki on jo päättynyt.

Vaihtaminen on yleensä järkevää, jos:

• valmistaja on ilmoittanut päivitystuen päättyneen
• tietoturvapäivityksiä ei enää julkaista
• uusinta päivitystä ei voi asentaa
• laite ei tue WPA2- tai WPA3-salausta
• laitteessa on korjaamaton tunnettu haavoittuvuus
• päivitystuen tilanteesta ei löydy luotettavaa tietoa
• laite on muuten epävakaa tai liian hidas nykyiselle yhteydelle.

Jos tuki on päättynyt, jatkuvista huoltokäynneistä ei yleensä kannata maksaa. Turvallisempi ja pidemmän päälle järkevämpi ratkaisu on hankkia tuettu verkkolaite, johon päivitykset asentuvat automaattisesti.

Mihin reititin tai muu verkkolaite pitää viedä?

Laitetta ei välttämättä tarvitse viedä heti minnekään. Tilanteen selvittäminen voidaan usein aloittaa tarkalla mallinumerolla ja laitteistoversiolla.

Niiden perusteella voidaan tarkistaa:

• saako laite edelleen päivityksiä
• mikä on uusin ohjelmistoversio
• asentuvatko päivitykset automaattisesti
• onko mallista julkaistu tietoturvavaroituksia
• kannattaako laitetta edelleen käyttää.

Jos laite on operaattorin toimittama, ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä operaattorille. Itse kaupasta ostetun laitteen kohdalla apua voi kysyä valmistajalta, myyjäliikkeeltä tai tietokone- ja verkkolaitehuollosta.

Asetusten tarkistaminen voidaan tilanteen mukaan tehdä huoltoliikkeessä, etäohjauksella tai kotikäynnillä. Kotikäynti voi olla järkevä silloin, kun samalla pitää tarkistaa kaapelit, langattoman verkon kuuluvuus ja kodin muiden laitteiden yhdistäminen.

Kuinka usein verkkolaitteen päivitykset pitäisi tarkistaa?

Reititin ei tarvitse auton kaltaista määräaikaishuoltoa, eikä sitä normaalisti tarvitse kuljettaa liikkeeseen muutaman kuukauden välein.

• Jos päivitykset asentuvat automaattisesti: tarkista kerran, että automaattiset päivitykset todella ovat käytössä ja laite on edelleen tuettu. Sen jälkeen tilanteen voi tarkistaa esimerkiksi kerran vuodessa.
• Jos päivitykset pitää asentaa käsin: tarkista niiden saatavuus noin 3–6 kuukauden välein sekä aina, kun valmistaja tai operaattori ilmoittaa tietoturvaongelmasta.
• Jos päivitystuki on päättynyt: vaihda laite. Sitä ei yleensä kannata huollattaa jatkuvasti vain siksi, ettei valmistaja enää julkaise korjauksia.

Milloin asia pitää tutkia nopeasti?

Verkkolaite kannattaa tarkistuttaa tavallista nopeammin, jos:

• hallintasalasana ei enää toimi
• laitteen asetukset näyttävät muuttuneen itsestään
• nimipalvelu- eli DNS-osoitteet ovat tuntemattomat
• etähallinta on päällä ilman, että sitä on tarkoituksella otettu käyttöön
• selaimet näyttävät varmennevaroituksia useilla tutuilla sivuilla
• käyttäjä ohjautuu jatkuvasti oudoille verkkosivuille
• operaattori tai valmistaja varoittaa laitteen tietoturvaongelmasta
• kotiverkossa näkyy tuntemattomia laitteita.

Yksikään näistä merkeistä ei yksin todista rikollisen päässeen laitteeseen. Esimerkiksi yhteysongelmat voivat johtua myös operaattorin häiriöstä, huonosta kuuluvuudesta, viallisesta virtalähteestä tai tavallisesta laiteviasta.

Mitä tehdään, jos vahinkoa epäillään?

1. Älä syötä salasanoja tai maksutietoja sivulle, joka näyttää oudolta tai josta selain varoittaa.
2. Irrota epäilyttävä verkkolaite internetistä, jos asetusten luvaton muuttuminen vaikuttaa todennäköiseltä.
3. Vaihda tärkeiden palvelujen salasanat toisella luotettavalla laitteella ja turvallisella yhteydellä.
4. Ota verkkopankkitunnuksia tai maksukorttia koskevassa epäilyssä heti yhteyttä pankkiin.
5. Tutkituta ja päivitä verkkolaite. Tarvittaessa se palautetaan hallitusti tehdasasetuksiin tai vaihdetaan.
6. Tarkista myös kotiverkossa käytetyt tietokoneet ja muut laitteet sekä asenna niiden päivitykset.

Eikö myyjän pitäisi kertoa päivitystuesta?

Kuluttajan on täysin perusteltua odottaa, että jo ostohetkellä kerrotaan:

• kuinka kauan laite saa tietoturvapäivityksiä
• asentuvatko päivitykset automaattisesti
• mitä käyttäjän pitää tehdä itse
• mitä tapahtuu päivitystuen päättyessä.

Suomessa myyjällä on jo velvollisuuksia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan digitaalisia osia sisältävän tavaran myyjän pitää huolehtia siitä, että ostajalle tiedotetaan tarpeellisista tietoturva- ja muista päivityksistä ja että tarvittavat päivitykset toimitetaan. Kertaluonteisesti ostetun tuotteen päivityksiä pitää toimittaa kohtuullisen ajan, joka vastaa lähtökohtaisesti tavaran oletettavissa olevaa käyttöikää. Lue KKV:n ohje tavaran virheestä ja tarvittavista päivityksistä.

Myyjän vastuu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että myyjän pitäisi tulla maksutta asiakkaan kotiin asentamaan jokainen päivitys. Olennaista on, että päivityksiä on saatavilla, niistä tiedotetaan ja käyttäjälle annetaan riittävät ohjeet.

Käytännön ongelma on edelleen se, että tiedot ovat usein vaikeasti löydettävissä. Asiakas voi ostaa laitteen tietämättä, kuka päivityksistä huolehtii tai kuinka pitkään laitetta tuetaan.

Tilanteen pitäisi parantua EU:n kyberkestävyyssäädöksen myötä. Säädöksen tärkeimpiä velvoitteita aletaan soveltaa 11.12.2027. Valmistajan on ilmoitettava tuotteen tietoturvatuen päättymisaika kuukauden ja vuoden tarkkuudella selkeästi ja ymmärrettävästi jo ostohetkellä. Lue Euroopan komission yhteenveto kyberkestävyyssäädöksestä.

Pitääkö päivittämätöntä verkkolaitetta pelätä?

Ei tarvitse hätääntyä.

Päivittämätön reititin tai muu verkkolaite ei tarkoita, että rikolliset olisivat jo tietokoneella, että kameraa katseltaisiin tai että henkilökohtaiset tiedot olisi varastettu. Tilanne tarkoittaa, että laitteen päivitystuki ja tärkeimmät asetukset kannattaa selvittää.

Tärkeimmät kysymykset ovat:

Mikä on laitteen tarkka malli?
Saako se edelleen tietoturvapäivityksiä?
Asentuvatko päivitykset automaattisesti?
Onko etähallinta pois päältä?
Ovatko palomuuri ja turvallinen langattoman verkon salaus käytössä?

Tietokoneen virustorjunnasta on hyötyä, mutta se ei korvaa verkkolaitteen päivityksiä. Turvallisuus syntyy useasta kerroksesta: päivitetystä verkkolaitteesta, päivitetystä tietokoneesta, toimivasta virustorjunnasta, selaimen suojauksista, vahvoista salasanoista ja käyttäjän rauhallisesta harkinnasta.

Tavallisen ihmisen ei pitäisi joutua opiskelemaan ohjelmistoversioita, hallintaosoitteita ja salauslyhenteitä vain voidakseen käyttää internetiä turvallisesti. Tekniikan pitäisi palvella ihmistä – sen ei pitäisi muuttua jatkuvaksi työksi tai huolenaiheeksi.

Lue myös: Minkälainen reititin tai modeemi tarvitaan eri internetyhteyksiin?

Usein kysytyt kysymykset

Tarkoittaako päivittämätön reititin, että tietokoneelle on jo murtauduttu?

Ei. Päivittämättömyys tarkoittaa, että laitteessa voi olla korjaamattomia tietoturva-aukkoja. Se ei itsessään todista, että niitä olisi käytetty hyväksi tai että tietokoneen tiedostoihin olisi päästy.

Auttaako tietokoneen virustorjunta, jos reititin on vanha?

Virustorjunta suojaa tietokonetta haittaohjelmilta ja voi estää osan vaarallisista latauksista tai tunnetuista huijaussivuista. Se ei kuitenkaan päivitä reititintä, korjaa sen asetuksia eikä poista sen tietoturva-aukkoja.

Voiko rikollinen nähdä valokuvani reitittimen kautta?

Ei automaattisesti. Reitittimen kaappaaminen ei tavallisesti avaa suoraan tietokoneen kuvia ja asiakirjoja. Pääsy tiedostoihin vaatisi yleensä myös tietokoneessa olevan haavoittuvuuden, haittaohjelman, heikon salasanan tai suojaamattoman jaon.

Pitääkö verkkolaite viedä huoltoon joka vuosi?

Ei yleensä. Jos automaattiset päivitykset ovat käytössä ja laite saa edelleen tukea, vuosittainen tilanteen tarkistus riittää hyvin. Käsin päivitettävän laitteen päivitykset kannattaa tarkistaa noin 3–6 kuukauden välein.

Kannattaako vanha verkkolaite päivittää vai vaihtaa?

Jos valmistaja julkaisee edelleen päivityksiä, laitteen voi yleensä päivittää ja ottaa turvallisesti käyttöön. Jos päivitystuki on päättynyt tai tunnettuun vakavaan haavoittuvuuteen ei ole korjausta, laitteen vaihtaminen on järkevämpää.

Mistä tiedän, päivittääkö operaattori laitteen automaattisesti?

Kysy operaattorilta laitteen tarkalla mallinumerolla, saako malli automaattiset ohjelmisto- ja tietoturvapäivitykset, mikä on uusin ohjelmistoversio ja mihin asti laitetta tuetaan.